Tällä viikolla on tapahtunut tosi hyppäys pentujen kehityksessä ja vaaveista on tullut painivia vilperttejä. Nyt on saanut nauraa noiden touhuille ihan ääneen, sen verran huvittavia nuo leikit ja vaanimiset keskenään.
Vielä ovat kuitenkin pysyneet laatikossa, vaikka ahkerasti kiipeillään myös laidalle, joten pääsisivät kyllä jo pois, mutta vielä ovat pysyneet laatikossa. Tynnyri on osoittanut myös ihan hyväksi jutuksi pentusille, ovat jo oivaltaneet raapimisen ja kiipeilyn :). Viime yönä näin jo unta, että hups, pennut oli ulkona laatikosta.
Emolla on lieviä kiiman merkkejä ja tuntuu olevan hieman hämillään, hyvin on kuitenkin pentusia silti hoitanut, vaikka itsellekin kiehnäys maittaa.
Välistä olen laittanut nyt ruokakipon pentulaatikkoon, jo ihan sen takiakin, että emo syö nyt ihan valtavasti, eikä joudu sitten kokoajan tasapainoilemaan sen kanssa mennäkö syömään ja jättää pennut. Pentuja ei ole ruokakippo kiinnostanut vielä yhtään, mutta kun maitoakin vielä riittänyt ihan hyviin painon nousuihin, niin kai tuo on ihan hyväkin eli vielä en ole alkanut tyrkyttämään.
Pennut hukassa aamulla
Tänä aamuna oli shokkiherätys, kun pennut olivat hukassa. Emoa ilmeisesti häiritsi, kun pennut alkavat jo hieman kisaamaan ja liikkumaan enemmän ja oli päättänyt jemmata pennut raapimistynnyrin sisälle :D.
Nyt on sitten raapimistynnyri pentulaatikossa ja emo yrittää kovasti pitää pennut tynnyrissä, pennut vain eivät ole pirteämmillä hetkillä samaa mieltä ja uhmaavat huolestunutta emoa. Positiivista tuossa on, että oppivatpa raapimapuihin jo pentulaatikossa :).
Tänään myös maistatin jo hieman pentumuonaa. Rääpäle oli heti nuolemassa, muita ei juuri kiinnostanut.
En ole yhäkään täysin takuuvarma Rontin ja Rievun sukupuolesta, Rääpäle on selkeä poju kyllä.
Nyt on sitten raapimistynnyri pentulaatikossa ja emo yrittää kovasti pitää pennut tynnyrissä, pennut vain eivät ole pirteämmillä hetkillä samaa mieltä ja uhmaavat huolestunutta emoa. Positiivista tuossa on, että oppivatpa raapimapuihin jo pentulaatikossa :).
Tänään myös maistatin jo hieman pentumuonaa. Rääpäle oli heti nuolemassa, muita ei juuri kiinnostanut.
En ole yhäkään täysin takuuvarma Rontin ja Rievun sukupuolesta, Rääpäle on selkeä poju kyllä.
pennut 3 viikkoa
Pentuset voi hyvin ja mamma on pitänyt niin hyvää huolta pentusista, että emännälle ei ole juuri jäänyt muuta huolta kuin punnitukset ja maitoakin on tuntunut piisaavan. Välissä olin hieman huolissaan, kun painot nousivat vähemmän, mutta oli enemmän kiinni kiistelyistä maitobaarilla kuin maidon riittävyydestä ja nyt tilanne on taas rauhoittunut.
Nyt on mietinnässä sitten, että kannattaako alkaa antaa jo pieniä makumaistiaisia oikeaa muonaa, kun pennut alkavat jo nuolemaan itseään, toisiaan ja jopa emäntää.
Pennuilla alkaa olla selkeitä leikkihetkiä
Eilen emo vihdoin suostui luopumaan emännän muhkeasta täkistä ja pennut pääsivät kokeilemaan hieman tukevammalla alustalla tassuttelua... emännän tuleessa kotiin emo oli kuitenkin taas siirtänyt pentuset sänkyyn ja tällä kertaa siis piti laittaa päiväpeitto pentulaatikkoon.
Pentuset saivat myös pienen hiekkalaatikon (paakkuuntumatonta, jonka maistelu ei ole onneksi kiinnostanut), haistelu ja tunnustelu kyllä. Emon silmä vahtii koko ajan....
Tänään oli myös ensimmäinen kynsien leikkuu, alkoivat tarttuilemaan sen verran peittesiin jo.
Give me five!
Nyt on mietinnässä sitten, että kannattaako alkaa antaa jo pieniä makumaistiaisia oikeaa muonaa, kun pennut alkavat jo nuolemaan itseään, toisiaan ja jopa emäntää.
Pennuilla alkaa olla selkeitä leikkihetkiä
Eilen emo vihdoin suostui luopumaan emännän muhkeasta täkistä ja pennut pääsivät kokeilemaan hieman tukevammalla alustalla tassuttelua... emännän tuleessa kotiin emo oli kuitenkin taas siirtänyt pentuset sänkyyn ja tällä kertaa siis piti laittaa päiväpeitto pentulaatikkoon.
Give me five!
Pennut 2 viikkoa
Pentuset senkun kasvaa ja kehittyy. Simmut alkaa olemaan auki ja korvakäytävät alkavat aukeamaan. Myös takajalat alkavat kantaa ja varsinkin Rontti yrittää jo mönkiä kauemmas, mutta emo pitää vielä aisoissa.
Niin kuin näkyy, emäntä raasu on joutunut luopumaan täkistään, kun Yanisha päätti että mikään muu ei kelpaa, muuten pennut kanneettiin sänkyyn emännän täkin alle.
Niin kuin näkyy, emäntä raasu on joutunut luopumaan täkistään, kun Yanisha päätti että mikään muu ei kelpaa, muuten pennut kanneettiin sänkyyn emännän täkin alle.
Pennun viikon vanhoja
Pennut ovat tänään viikon vanhoja.... tai oikeastaan vain Rääpäle ja Riepu ja Rontti vasta 6 vrk. Simmut ovat alkaneet myöskin aueta kaikilta ja kasvavat hurjaa vauhtia.
Yritin kovasti ottaa kuvia pentusista. Yritin ensin emon olleessa paikalla.... ei toivoakaan saada muita kuin korkeintaa maitobaarikuvia. Seuraavana emo toiseen huoneeseen miehen kanssa... ja tuloksena kymmeniä enemmän tai vähemmän "liikettä" sisältäviä kuvia hirveä vipellys ja möyrintä käy jatkuvasti.
Joten siirryin videoon, eli tässä pieni pätkä vipellystä.
Yritin kovasti ottaa kuvia pentusista. Yritin ensin emon olleessa paikalla.... ei toivoakaan saada muita kuin korkeintaa maitobaarikuvia. Seuraavana emo toiseen huoneeseen miehen kanssa... ja tuloksena kymmeniä enemmän tai vähemmän "liikettä" sisältäviä kuvia hirveä vipellys ja möyrintä käy jatkuvasti.
Pennut voivat potrasti
Pennut voivat todella potrasti ja Riepukin on päättänyt oikein urakalla kiriä muita kiinni, viimeisin vrk kasvatti painoa yli 20 g :).
Yanisha pitää todella hyvää huolta pennuista ja lähinnä pitää huolehtia, että malttaa itse syödä tarpeeksi.
Ylpeä isä haluaisi niin kovasti päästä myös Yanishan ja pentujen kanssa samaan huoneeseen ja on oven takana itkemässä heti, kun Yanisha tai pennut pitävät enemmän ääntä. Vielä en kuitenkaan muita kissoja päästä tuonne. Toinen kovasti tuonne huoneeseen tunkeva on vanha rouva Miska, joka sinne kerran pääsikin miehen mukana sinne livahtamaan. Miskaa kuitenkin kiinnosti pentujen sijasta vain ja ainoastaan pentumuonat...
Yanisha pitää todella hyvää huolta pennuista ja lähinnä pitää huolehtia, että malttaa itse syödä tarpeeksi.
Ylpeä isä haluaisi niin kovasti päästä myös Yanishan ja pentujen kanssa samaan huoneeseen ja on oven takana itkemässä heti, kun Yanisha tai pennut pitävät enemmän ääntä. Vielä en kuitenkaan muita kissoja päästä tuonne. Toinen kovasti tuonne huoneeseen tunkeva on vanha rouva Miska, joka sinne kerran pääsikin miehen mukana sinne livahtamaan. Miskaa kuitenkin kiinnosti pentujen sijasta vain ja ainoastaan pentumuonat...
Yanishasta tuli sittenkin kotiäiti :)
Takaisin iloisempiin kuulumisiin eli muut pennut voivat hyvin.
Rontti(isoin) ja Rääpäle(pienin syntyessä) voivat todella potrasti, Rievun paino ei ole noussut toivotusti, vaikka onkin todella terhakka ja pirteä, ehkä liikaakin. Ihmettelen, kun Rievun paino ei todella ole noussut ja nyt olen seuraillut hieman tarkemmin, niin mokoma on niin vilkas tapaus, että hukkaa tisun turhan usein ja hirveä vipellys käy imiessäkin. Sitten yrittää varastaa tisuja muilta(siinä tietysti onnistumatta, Rääpälekin mennyt jo painossa ohi) ja toheltaa ympäri. Nyt olenkin sitten yrittänyt avittaa tisulla pysymisessä. Jos ei auta, niin sitten pitää ottaa letkut käyttöön. Kuitenkin silloin kun olen seuraamassa, niin saa ihan hyvin imettyä vaa'an mukaan, vaikka välistä tisu hukkuukin.
Tässä kolmikko maitobaarilla
Vasemmalla Rääpäle, keskellä Rontti ja oikealla Riepu. Yksilökuvia en ota vielä, Yanisha on nyt niin mammaa että, punnitsemisenkin saa hoitaa tosi pikaisesti, muuten tulee repimään pennun takaisin.
Rontti(isoin) ja Rääpäle(pienin syntyessä) voivat todella potrasti, Rievun paino ei ole noussut toivotusti, vaikka onkin todella terhakka ja pirteä, ehkä liikaakin. Ihmettelen, kun Rievun paino ei todella ole noussut ja nyt olen seuraillut hieman tarkemmin, niin mokoma on niin vilkas tapaus, että hukkaa tisun turhan usein ja hirveä vipellys käy imiessäkin. Sitten yrittää varastaa tisuja muilta(siinä tietysti onnistumatta, Rääpälekin mennyt jo painossa ohi) ja toheltaa ympäri. Nyt olenkin sitten yrittänyt avittaa tisulla pysymisessä. Jos ei auta, niin sitten pitää ottaa letkut käyttöön. Kuitenkin silloin kun olen seuraamassa, niin saa ihan hyvin imettyä vaa'an mukaan, vaikka välistä tisu hukkuukin.
Tässä kolmikko maitobaarilla
Niin pienestä on elämän lanka kiinni
Riiviö siis nukkui pois tänään aamupäivällä. Riiviö hieman piristyi puolenyön jälkeen ja sen imemään emon tisua ja menin siis toiveekkaana nukkumaan kello yhden jälkeen. Yöllä oli kello soimassa tihein välein, jotta seuraan pennun tilaa ja yritän saada emon tisulle, koska oli sen verran heikkona, ettei olisi pärjännyt taistoissa maitobaarilla muille. Riiviö tilanne kuitenkin huononi yön kuluessa eikä raukka enää jaksanut imeä. Kuuden aikaan sitten letkuruokin pojan ja annoin antibiootin. kahdeksan-yhdeksän välillä tila huononi entisestään ja hengitys oli jo todella vaikeaa. Yritin hieman imeä limoja, mikä hieman auttoikin. Yanisha halusi pennun takaisin ja kävi sen minulta noutamassa pesään ja yritti sitä hoivata vielä. Jatkoin itse taas unia katkonaisten yöuninen jälkeen ja Riiviö jäi emon hoiviin. Seuraavan kerran kun katsoin Riiviön tilaa, niin Riiviö oli nukkunut pois. Ruumis oli vielä lämmin ja yritin vielä hieman hieroa, vaikka tiesin, että pikkuinen oli nukkunut jo pois.
Niin pienestä on todella pikkukisun elämänlanka kiinni. Riiviö todella oli pennuista ensimmäinen ja vahvimman oloinen ensimmäisen vuorokauden. Tämä vahvuus luultavasti koitui myöskin riiviön turmaksi eli nuo naarmut, joista infektio tuli ovat luultavasti tulleet viimeisen pennun syntyessä maailmaan, kun riiviön on luutavasti yrittänyt tunkea ja puskea hieman liikaa Yanishan synnyttäessä ja Yanisha on pennun pistänyt syrjään liian kovakourasti.
Niin pienestä on todella pikkukisun elämänlanka kiinni. Riiviö todella oli pennuista ensimmäinen ja vahvimman oloinen ensimmäisen vuorokauden. Tämä vahvuus luultavasti koitui myöskin riiviön turmaksi eli nuo naarmut, joista infektio tuli ovat luultavasti tulleet viimeisen pennun syntyessä maailmaan, kun riiviön on luutavasti yrittänyt tunkea ja puskea hieman liikaa Yanishan synnyttäessä ja Yanisha on pennun pistänyt syrjään liian kovakourasti.
R.I.P Riiviö 5-7.3.2012
Tulit maailmaan emosi Yanishan pennuista ensimmäisenä. Olit pennuista ensin se vahvin ja elämänhaluisin ja muilla ei ollut sinulle ryppyilemistä maitobaaritaistoissa.
Kohtalo puuttui ikävä kyllä peliin ja tuo vahvuus koitui luultavasti lopulta sinun turmioksesi. Niin pienestä on pikkukisun elämänlanka kiinni, vain pieni naarmu ja mikään ei enää auttanut.
Nuku hyvin enkelini, kaipaamaan jäävät emäntä ja isäntä, Yanisha ja sisaruksesi Riepu, Rääpäle ja Rontti.
Huonoja uutisia heti hyvien perään :(
eli yhden pennun tila huononi nopeasti tänään. Huomasin jo aiemmin verisen läntin yhden pennun kyljessä, mutta ajattelin että sotkua synnytyksen jäljiltä ja emo sen pesee pois. Ikävä kyllä olikin naarmu, Yanisha oli ilmeisesti satuttanut pentua kynnellä/siirtänyt liian kovakouraisesti edellisen pennun syntymän aikana.
Pennun tila huononi tänään nopeasti ja käytiin lääkärissä. Pentu sai nesteytystä ja antibiootteja. Ennuste ei ikävä kyllä ole hyvä, mutta lääkärin sanoin, pennut reagoivat niin pieneen, niin hyvään kuin huonoonkin eli nyt pentu saa ainakin mahdollisuuden selvitä.
Pennun tila huononi tänään nopeasti ja käytiin lääkärissä. Pentu sai nesteytystä ja antibiootteja. Ennuste ei ikävä kyllä ole hyvä, mutta lääkärin sanoin, pennut reagoivat niin pieneen, niin hyvään kuin huonoonkin eli nyt pentu saa ainakin mahdollisuuden selvitä.
Ihmeiden aika ei ole ohi....
Yli puolitoista vuorokautta ensimmäisen pennut syntymästä ja yli vuorokausi edellisestä pennusta pallosta purkautui vielä yksi jalkapalloilija. Olin siis oikeassa, että siellä masussa vielä jotain tuntui ja pelkäsin itse, että sinne onkin sitten jäänyt jotain ylimääräistä ja lääkärireissu edessä, kun ei pentuakaan kuulunut. Felinasta sanoivat, että ei kannata lääkäriin lähteä, jos ei todella näytä olevan isompaa hätää.
Viime yö oli yhä levoton ja herättiin kaksi kertaa siihen, että Yanisha oli kiikuttanut yhden pennun meidän sängyyn. Muutenkin minulla oli kyllä kello soimassa siihen, että varmistan että kaikki hyvin ja laitan pennut maitobaarille. Lisäksi aamulla kakkasi miehen jalalle sängyyn(ilmeisesti luuli pennun olevan tulossa, näin pääteltiin myöhemmin). Yanisha ei todella ole koskaan tehnyt pissoja eikä kakkoja laatikon ulkopuolelle ja tekee nekin eri laatikoihin. Levottoman yön jälkeen minä siis nukuin univelkoja pois aamupäivällä vielä.
Tällä välin Yanisha oli pyöräyttänyt pesään yhden lisää ja tällä kertaa hoitanut kaiken esimerkillisesti ihan itse.
Yanisha oli halunnut huoneesta ulos hetkeksi ja mies tuli sanomaan, että olit oikessa.... siellä on yksi lisää. Pesässä oli pesty pentu jota muut pennut jo lämmittivät kasassa ja ylpeä äitikin palasi samantien hoitamaan pentuja. Nyt alkoi olla jo tappelua maitohanoista....
Synnytyksestä kertoi lähinnä vain pieni märkä läntti peitossa ja tietysti tuo uusi pieni ihme, joka on todella paljon isompi kuin muut pennut.
Viime yö oli yhä levoton ja herättiin kaksi kertaa siihen, että Yanisha oli kiikuttanut yhden pennun meidän sängyyn. Muutenkin minulla oli kyllä kello soimassa siihen, että varmistan että kaikki hyvin ja laitan pennut maitobaarille. Lisäksi aamulla kakkasi miehen jalalle sängyyn(ilmeisesti luuli pennun olevan tulossa, näin pääteltiin myöhemmin). Yanisha ei todella ole koskaan tehnyt pissoja eikä kakkoja laatikon ulkopuolelle ja tekee nekin eri laatikoihin. Levottoman yön jälkeen minä siis nukuin univelkoja pois aamupäivällä vielä.
Tällä välin Yanisha oli pyöräyttänyt pesään yhden lisää ja tällä kertaa hoitanut kaiken esimerkillisesti ihan itse.
Yanisha oli halunnut huoneesta ulos hetkeksi ja mies tuli sanomaan, että olit oikessa.... siellä on yksi lisää. Pesässä oli pesty pentu jota muut pennut jo lämmittivät kasassa ja ylpeä äitikin palasi samantien hoitamaan pentuja. Nyt alkoi olla jo tappelua maitohanoista....
Synnytyksestä kertoi lähinnä vain pieni märkä läntti peitossa ja tietysti tuo uusi pieni ihme, joka on todella paljon isompi kuin muut pennut.
Pallo on purkautunut
Pallo on purkautunut ja sieltä löytyi lopulta 3 pikku jalkapalloilijaa.Tekonimet tällä hetkellä Riiviö, Rääpäle ja Riepu.
Synnytys sujui aluksi tosi esimerkillisesti ja eteni melko nopeasti. Ensin syntyi pennuista vahvimman oloinen Riiviö. Emo pesi pennun, katkaisi napanuoran ja söi istukan. Melko pian syntyi toinen pentu, Rääpäle, pennuista pienin, mutta todella terhakka alusta asti. Tässä vaiheessa Yanisha tuntui unohtavan Riiviön ja meinasi tukehduttaa sen alleen, muuten hoiteli Rääpäleen myös hyvin ja muisti Riiviönkin kun sen pelastin viereen.
Hetken päästä kuitenkin alkoi ongelmat ja liiat steriliydet sai unohtaa, kun emo päätti alkaa kantamaan pentuja paikasta toiseen. Lopulta paras paikka mihin suostui oli meidän sänky. Yanisha oli kuitenkin todella rauhaton eikä viihtynyt pentuja hoitamassa eikä maitoa tuntunut tulevan ja annoin pennuille sormenpäästä puppy boosteria. Lopulta nostin pentulaatikon sängylle ja pennut täkin kera laatikkoon ja sain Yanishankin hyväksymään paikan, kun poistin kaikki synnytyksen aikaiset pyyhkeet laatikosta. Sain Yanishan muutenkin rauhoittumaan hieman kun päästin huolestuneen ovan takana itkevän isän huoneeseen. Balamut ei ollut muuta kuin huolissaan Yanishasta ja Yanishakin rauhoittui.
Synnytyksessä oli monta tuntia väliä, mutta sitten Yanisha päätti yllättäen että pentujen paikka on minun jalkojen välissä sängyssä.... eikä antanut periksi. Hetken päästä tästä ilmestyi ulos kolmas pentu Riepu. Tässä vaiheessa Yanisha meni todella sekaisin, nappasi yhden pennun ja lähti kiikuttamaan sitä kovaa vauhtia Riepu peräpäästä roikkuen ja Riepu syntyikin sitten lopulta lattialle. Yanisha ei ollut viimeisestä pennusta yhtään kiinnostunut, vaan sillä oli taas kiire kiikuttaa pentuja. Riepu oli selkeästi pennuista heikoin vaikka ei pienin ja limapumpullekin tuli käyttöä. Yanisha kiikutteli pentuja paniikissa istukka peräpäästä roikkuen ja päätti valita tällä kertaa paikaksi hiekkalaatikon, minä yritin pitää Riepua lämpimänä ja nostaa Yanishan takaisin sängylle ja yritin saada kiinnostumaan Rievusta, Yanisha vaan itsepintaisesti jatkoi pentujen kiikuttelua hiekkalaatikkoon ja huusin miestä apuihin... eikä siitä mitään apua ollut..sai sentään heikkalaatikon kuskattua huoneesta ja minä yritin epätoivoisesti rauhoitella kahta muuta pentua vuorotellen kuskaavaa emoa, pitää Riepua hengissä ja lämpimänä ja putsata hiekkaisia pentuja.
Lopulta Yanisha löysi päiväpeiton nurkasta ja sen nostaen sain sitten pennut pysymään taas laatikossa. Yanisha oli yhä hyvin hämillään ja sekaisin eikä juuri viihtynyt pentujen kanssa vaan tuli mielummin minun syliin makoilemaan tai haahuili ympäri, lähinnä kävi pentuja välistä hieman pesemässä. Vatsassa tuntui myös olevan mahdollisesti tulossa vielä yksi. Maitoa ei myöskään tuntunut vieläkään tulevan ja soittelinkin Felinaan heti aamusta, että mitä kannattaa tehdä. Neuvoivat seuraamaan tilannetta vielä kotona ja arvelivat että tuo sekoilu johtui ensisynnyttäjän stressistä ja soittamaan/tulemaan paikanpäälle jos tulee uudelleen isompia supistuksia mutta pentua ei kuulu tai ilmaantuu vuotoa tai mahdollisen lääkityksen saamiseksi maidon tulon stimuloimiseksi. Jo puhelun aikan Yanisha yllättäen päätti mennä pentuja hoitamaan ja niiden viereen makoilemaan. Ruokin pennut ruiskulla ja yritin stimuloida maidon tuloa pumpulla ja se sai Yanishan kehräämään, Riiviökin nappasi tisusta kiinni ja yritti imeä kovasti, mutta eihän sieltä mitään tullut vielä.
Soittelin myös lähimmälle ell:lle, löytyykö heiltä ruokintaletkuja,mutta ei löytynyt. Onneksi maitoa kuitenkin alkoi iltapäivällä tulemaan ja emokin jo rauhoittui.
Nyt näyttää onneksi jo kaikki hyvältä. Yanishalla ei ole ollut vuotoa eikä supistuksia enää, joten ilmeisesti ei siellä masussa enää mitään ole.Pentujen painotkin on alkuvaiheen laskun jälkeen kääntyneet jo nousuun ja emo pitää hyvin pennuista huolta kunhan minä olen paikalla. Seuraa minun mukanan tai huutaa oven takana, jos lähden huoneesta. Noh, kai emokin saa pitää välistä taukoa pennuista nyt kun tilanne on muutenkin rauhoittunut. Toivottavasti saan Yanishan riippuuvuuden minusta hieman laantumaan. Muuten Yanisha tuntuu olevan kun ei olisi synnyttänytkään tuota sekoilua lukuunottamatta. On tuo neiti fyysiseti aika kovassa kunnossa, ei voi muuta sanoa.
Tällä hetkellä väsynein ja eniten tolpiltaan oleva taidan olla minä valvotun yön jälkeen, enkä siis ole saanut yhäkään nukutuksi, toivotaan että ensi yönä jo onnistuu. Kuvia en ole napsaissut vielä kuin pari kännyllä, väsymys painaa ja muutenkaan ei ole tuota neitiä enempää hämmentää.
Synnytys sujui aluksi tosi esimerkillisesti ja eteni melko nopeasti. Ensin syntyi pennuista vahvimman oloinen Riiviö. Emo pesi pennun, katkaisi napanuoran ja söi istukan. Melko pian syntyi toinen pentu, Rääpäle, pennuista pienin, mutta todella terhakka alusta asti. Tässä vaiheessa Yanisha tuntui unohtavan Riiviön ja meinasi tukehduttaa sen alleen, muuten hoiteli Rääpäleen myös hyvin ja muisti Riiviönkin kun sen pelastin viereen.
Hetken päästä kuitenkin alkoi ongelmat ja liiat steriliydet sai unohtaa, kun emo päätti alkaa kantamaan pentuja paikasta toiseen. Lopulta paras paikka mihin suostui oli meidän sänky. Yanisha oli kuitenkin todella rauhaton eikä viihtynyt pentuja hoitamassa eikä maitoa tuntunut tulevan ja annoin pennuille sormenpäästä puppy boosteria. Lopulta nostin pentulaatikon sängylle ja pennut täkin kera laatikkoon ja sain Yanishankin hyväksymään paikan, kun poistin kaikki synnytyksen aikaiset pyyhkeet laatikosta. Sain Yanishan muutenkin rauhoittumaan hieman kun päästin huolestuneen ovan takana itkevän isän huoneeseen. Balamut ei ollut muuta kuin huolissaan Yanishasta ja Yanishakin rauhoittui.
Synnytyksessä oli monta tuntia väliä, mutta sitten Yanisha päätti yllättäen että pentujen paikka on minun jalkojen välissä sängyssä.... eikä antanut periksi. Hetken päästä tästä ilmestyi ulos kolmas pentu Riepu. Tässä vaiheessa Yanisha meni todella sekaisin, nappasi yhden pennun ja lähti kiikuttamaan sitä kovaa vauhtia Riepu peräpäästä roikkuen ja Riepu syntyikin sitten lopulta lattialle. Yanisha ei ollut viimeisestä pennusta yhtään kiinnostunut, vaan sillä oli taas kiire kiikuttaa pentuja. Riepu oli selkeästi pennuista heikoin vaikka ei pienin ja limapumpullekin tuli käyttöä. Yanisha kiikutteli pentuja paniikissa istukka peräpäästä roikkuen ja päätti valita tällä kertaa paikaksi hiekkalaatikon, minä yritin pitää Riepua lämpimänä ja nostaa Yanishan takaisin sängylle ja yritin saada kiinnostumaan Rievusta, Yanisha vaan itsepintaisesti jatkoi pentujen kiikuttelua hiekkalaatikkoon ja huusin miestä apuihin... eikä siitä mitään apua ollut..sai sentään heikkalaatikon kuskattua huoneesta ja minä yritin epätoivoisesti rauhoitella kahta muuta pentua vuorotellen kuskaavaa emoa, pitää Riepua hengissä ja lämpimänä ja putsata hiekkaisia pentuja.
Lopulta Yanisha löysi päiväpeiton nurkasta ja sen nostaen sain sitten pennut pysymään taas laatikossa. Yanisha oli yhä hyvin hämillään ja sekaisin eikä juuri viihtynyt pentujen kanssa vaan tuli mielummin minun syliin makoilemaan tai haahuili ympäri, lähinnä kävi pentuja välistä hieman pesemässä. Vatsassa tuntui myös olevan mahdollisesti tulossa vielä yksi. Maitoa ei myöskään tuntunut vieläkään tulevan ja soittelinkin Felinaan heti aamusta, että mitä kannattaa tehdä. Neuvoivat seuraamaan tilannetta vielä kotona ja arvelivat että tuo sekoilu johtui ensisynnyttäjän stressistä ja soittamaan/tulemaan paikanpäälle jos tulee uudelleen isompia supistuksia mutta pentua ei kuulu tai ilmaantuu vuotoa tai mahdollisen lääkityksen saamiseksi maidon tulon stimuloimiseksi. Jo puhelun aikan Yanisha yllättäen päätti mennä pentuja hoitamaan ja niiden viereen makoilemaan. Ruokin pennut ruiskulla ja yritin stimuloida maidon tuloa pumpulla ja se sai Yanishan kehräämään, Riiviökin nappasi tisusta kiinni ja yritti imeä kovasti, mutta eihän sieltä mitään tullut vielä.
Soittelin myös lähimmälle ell:lle, löytyykö heiltä ruokintaletkuja,mutta ei löytynyt. Onneksi maitoa kuitenkin alkoi iltapäivällä tulemaan ja emokin jo rauhoittui.
Nyt näyttää onneksi jo kaikki hyvältä. Yanishalla ei ole ollut vuotoa eikä supistuksia enää, joten ilmeisesti ei siellä masussa enää mitään ole.Pentujen painotkin on alkuvaiheen laskun jälkeen kääntyneet jo nousuun ja emo pitää hyvin pennuista huolta kunhan minä olen paikalla. Seuraa minun mukanan tai huutaa oven takana, jos lähden huoneesta. Noh, kai emokin saa pitää välistä taukoa pennuista nyt kun tilanne on muutenkin rauhoittunut. Toivottavasti saan Yanishan riippuuvuuden minusta hieman laantumaan. Muuten Yanisha tuntuu olevan kun ei olisi synnyttänytkään tuota sekoilua lukuunottamatta. On tuo neiti fyysiseti aika kovassa kunnossa, ei voi muuta sanoa.
Tällä hetkellä väsynein ja eniten tolpiltaan oleva taidan olla minä valvotun yön jälkeen, enkä siis ole saanut yhäkään nukutuksi, toivotaan että ensi yönä jo onnistuu. Kuvia en ole napsaissut vielä kuin pari kännyllä, väsymys painaa ja muutenkaan ei ole tuota neitiä enempää hämmentää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)